Geofysikaaliset tutkimusmenetelmät tarjoavat mahdollisuuden tuottaa jatkuvaa tietoa pohjaolosuhteista nopeasti ja kustannustehokkaasti. Tietämys menetelmien soveltuvuudesta erilaisiin pohjaolosuhteisiin sekä niiden tuottaman tiedon laadusta on kuitenkin vielä rajallista.
Lokakuussa valmistuneessa diplomityössä vertailtiin sähköisen resistiivisyystomografian (ERT) ja maatutkaluotauksen (GPR) soveltuvuutta vaihteleviin suomalaisiin pohjaolosuhteisiin sekä arvioitiin menetelmien hyödyntämispotentiaalia. Hankkeen rahoittajina toimivat Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, Gasgrid Finland Oy ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY.
Tutkimuksessa vertailtiin edellä mainittujen geofysikaalisten tutkimusmenetelmien soveltuvuutta erilaisiin pohjaolosuhteisiin, minkä perusteella saatiin muodostettua käsitys molemmille menetelmille suotuisista ja epäsuotuisista käyttöympäristöistä. Lisäksi arvioitiin menetelmien mittaustarkkuutta vertaamalla mittausdatasta tulkittuja rajapintoja perinteisistä kairauksista saatuihin rajapintoihin.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös menetelmien hyödyntämisen vaikutuksia pohjatutkimusvaiheen kustannusrakenteeseen. Kustannusvertailussa verrattiin keskenään perinteistä kairauksiin perustuvaa toimintamallia sekä referenssikairauksiin ja geofysikaalisiin mittauksiin perustuvaa toimintamallia.
Tutkimuksen keskeisimmät tulokset ja havainnot on esitetty yhteenvetokalvoissa, jotka ovat Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston hankerekisterissä. Diplomityö on luettavissa alla olevasta linkistä.
Linkki diplomityöhön: https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2026102310698