Vesihuoltolaitosten käyttöön on valmistunut selvitys vahvaa natriumhypokloriittia tuottavista elektrolyysilaitteistoista. Selvitys täydentää vuonna 2024 laaditun Talousveden klooridesinfioinnin varmistamisen vaihtoehdot -selvityksen tietoja ja arvioi laitteistojen soveltuvuutta suomalaisille vesilaitoksille.
Selvityksessä tarkastellaan vahvaa, 10–12,5-prosenttista natriumhypokloriittia valmistavien laitteistojen tekniikkaa, mitoitusta, tila- ja osaamisvaatimuksia, huoltoa sekä investointi- ja käyttökustannuksia. Lisäksi käsitellään tuotetun kemikaalin säilyvyyttä, varastointia ja kuljetusta sekä biosidi-, kemikaaliturvallisuus- ja ATEX-vaatimuksia sekä verrataan laitteistoja perinteisempiin, laimeaa natriumhypokloriittia tuottaviin elektrolyysilaitteisiin.
Paikallinen valmistus voi tukea kemikaalivarmuutta
Natriumhypokloriitin paikallinen valmistus vähentää riippuvuutta valmiin kemikaalin toimituksista. Huoltovarmuuteen liittyvät riskit eivät kuitenkaan poistu, vaan niitä siirtyy laitteiston operointiin, energiansaantiin, huoltoon ja varaosien saatavuuteen.
Vahvan natriumhypokloriitin valmistus on laimean liuoksen tuotantoa vaativampaa. Kalvoelektrolyysi, vedyn hallinta, veden pehmennys ja lämmitys sekä mahdollinen natriumhydroksidin käyttö lisäävät operointi-, turvallisuus- ja kunnossapitovaatimuksia. Vahvan liuoksen etuja ovat puolestaan pienempi varastotilavuus ja tehokkaampi kuljetus.
Selvityksen mukaan vahvaa liuosta tuottavien laitteistojen eurooppalainen tarjonta on rajallista. Pienemmät ja kapasiteetiltaan joustavammat vaihtoehdot ovat pääosin Euroopan ulkopuolelta, jolloin niiden hyväksyttävyys, paikallinen huolto, varaosien saatavuus ja tekninen tuki on varmistettava ennen hankintaa. Suuri kapasiteetti ja investointitarve voivat myös rajoittaa laitteistojen käyttöä pelkästään varajärjestelmänä.
Selvityksen tulokset löytyvät yhteenvetona Vesilaitosyhdistyksen Hankerekisteristä https://vesilaitosyhdistys.fi/surveys/registry/4403
Julkaisu on vesihuoltolaitosten ladattavissa HVO Extranetissa.
Selvityksen toteutti Ramboll Vesilaitosyhdistyksen tilauksesta ja Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston rahoituksella.