Kyseessä on direktiivin kansallisen toimeenpanon ensimmäinen vaihe. Kaikkia direktiivin uusia velvoitteita ei ratkaista vielä tässä yhteydessä, vaan osa sääntelystä jää seuraavalle hallituskaudelle. Nyt käsiteltävä kokonaisuus määrittää kuitenkin monia sellaisia perusratkaisuja, jotka vaikuttavat myöhemmin vesihuoltolaitosten velvoitteisiin, lupiin ja investointitarpeisiin.
Direktiivitaajaman määritelmä ratkaisee vaatimusten kohdentumista
Yksi hallituksen esityksen keskeisimmistä ehdotuksista on direktiivitaajaman määritelmän lisääminen ympäristönsuojelulakiin. Direktiivitaajamalla tarkoitettaisiin aluetta, jolla asutuksesta ja yritystoiminnasta syntyvä kuormitus edellyttää direktiivin mukaista jätevesien käsittelyä ja se on sisällytettävä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen jätevesiviemäröinnin osalta.
Määritelmällä on käytännössä suuri merkitys, sillä se vaikuttaa siihen, minkä taajamien jätevesiä käsittelevät puhdistamot kuuluvat direktiivin uusien vaatimusten piiriin. Samalla ratkaisu vaikuttaa vaatimuksista vesihuoltolaitoksille aiheutuviin kustannuksiin.
Hallituksen esityksessä hyödynnetään direktiivin sallima kansallinen liikkumavara ja ehdotetun määritelmän arvioidaan rajaavan osan pienemmistä ja keskisuurista puhdistamoista direktiivin vaatimusten ulkopuolelle. Suurimpiin, yli 150 000 AVL puhdistamoihin direktiivimääritelmä vaikuta, sillä niille direktiivin minimikäsittelyvaatimukset kohdentuvat suoraan asukasvastineluvun kautta. Ministeriö on arvioinut, että direktiivin vaatimusten piiriin jäisi edelleen noin 80 prosenttia Suomessa syntyvistä yhdyskuntajätevesistä.
Direktiivitaajaman ulkopuolelle jääminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, etteivätkö puhdistamon vaatimukset voisi tulevaisuudessa muuttua. Vastaanottavan vesistön tila, ympäristötavoitteet, riskinarviointi ja ympäristölupa vaikuttavat jatkossakin siihen, millaista käsittelytasoa laitokselta edellytetään.
Ravinne- ja mikroepäpuhtausherkät alueet määritellään
Hallituksen esityksessä ehdotetaan ympäristönsuojelulakiin säännöksiä typelle ja fosforille herkkien alueiden määrittämisestä. Nykyisin koko Suomi on määritelty rehevöitymiselle herkäksi alueeksi. Jatkossa on tarpeen määritellä tarkemmin, ovatko alueet herkkiä typen, fosforin vai molempien ravinteiden kuormitukselle.
Lisäksi Suomessa on määriteltävä mikroepäpuhtauksille herkät alueet. Mikroepäpuhtauksilla tarkoitetaan esimerkiksi lääke- ja kosmetiikka-aineiden jäämiä sekä muita jo pieninä pitoisuuksina ympäristölle tai ihmisten terveydelle haitallisia aineita.
Alueiden määrittely tulee vaikuttamaan siihen, missä uusien ravinteiden ja mikroepäpuhtauksien poistamista koskevien vaatimusten soveltaminen myöhemmin korostuu. Vesihuoltolaitosten kannalta vastaanottavan vesistön ominaisuuksien ja tilan merkitys kasvaa entisestään.
Lupa- ja valvontavirastolle riskinarviointitehtävä
Hallituksen esityksen mukaan Lupa- ja valvontaviraston tehtävänä olisi laatia riskinarviointi käsiteltyjen yhdyskuntajätevesien johtamisesta ympäristölle ja ihmisten terveydelle aiheutuvista riskeistä.
Riskinarviointi on laitosten näkökulmasta olennainen, koska sen tulokset voivat vaikuttaa siihen, missä direktiivin vaatimuksia sovelletaan ja missä tarvitaan perustasoa tehokkaampaa jätevesien käsittelyä.
Tulevat vaatimukset eivät siten määräydy yksinomaan puhdistamon koon perusteella. Myös jätevesien purkuvesistön tila ja paikalliset olosuhteet voivat vaikuttaa laitokseen kohdistuviin velvoitteisiin.
Puhdistamohankkeiden luvitukseen ehdotetaan poikkeamismahdollisuutta
Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettuun lakiin ehdotetaan mahdollisuutta poiketa vesien hyvän tilan sitovista ympäristötavoitteista tiettyjen yhdyskuntajätevedenpuhdistamohankkeiden kohdalla, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät.
Ehdotuksen tarkoituksena on helpottaa uusien puhdistamohankkeiden lupamenettelyä tilanteissa, joissa hanke ei muutoin voisi saada ympäristölupaa. Poikkeamismahdollisuus voisi yksittäisissä tapauksissa myös vähentää laitokselle aiheutuvia kustannuksia.
Hulevesien ja ylivuotojen hallintaa vahvistetaan
Valmisteilla olevaan yhdyskuntarakentamislakiin ehdotetaan säännöksiä, joilla parannetaan hulevesien yleistä hallintaa ja vähennetään sekaviemäreistä aiheutuvia ylivuotoriskejä direktiivitaajamissa. Direktiivin näkökulma ulottuu siten puhdistamolta koko jätevesien keräysjärjestelmään. Verkostojen kapasiteetti, kunto, saneeraustarpeet ja toiminta rankkasateiden aikana tulevat olemaan aiempaa tärkeämpi osa vaatimusten täyttämistä.
Kaikkia direktiivin vaatimuksia ei toimeenpanna vielä
Hallituksen esitys toimeenpanee yhdyskuntajätevesidirektiivin vain osittain. Esitykseen eivät sisälly esimerkiksi mikroepäpuhtauksien varsinaista poistamista tai laajennettua tuottajavastuuta koskevat velvoitteet. Näiden kansallinen toimeenpano siirtyy seuraavalle hallituskaudelle. Direktiivi tuo myöhemmin myös velvoitteita mm. ravinteiden tehokkaampaan poistamiseen, jäteveden tarkkailuun ja puhdistamojen energiatehokkuuteen.
Kokonaisuus etenee siis vaiheittain. Kaikki vaatimukset eivät tule voimaan samaan aikaan, eivätkä ne kohdistu samalla tavalla kaikkiin laitoksiin. Siirtymäajat ovat osin pitkiä, mutta tuleviin vaatimuksiin on syytä varautua jo investointi- ja saneeraussuunnittelussa.
Mitä vesihuoltolaitoksen kannattaa tehdä nyt?
Hallituksen esityksen edetessä laitosten kannattaa arvioida ainakin seuraavia kysymyksiä:
- Miten ehdotettu direktiivitaajaman määritelmä 25 alv/ha vaikuttaa omalla toiminta-alueella?
- Millaisessa tilassa vastaanottava vesistö on?
- Millainen on puhdistamon nykyinen typen ja fosforin poistotaso?
- Mitkä ovat verkoston keskeiset ylivuoto-, kapasiteetti- ja saneerausriskit?
- Miten tulevat vaatimukset on mahdollista ottaa huomioon pitkän aikavälin investointisuunnittelussa?
- Mitä tietoja laitoksen olisi jo nyt tarpeen kerätä esimerkiksi energiankulutuksesta, kuormituksesta ja verkoston toiminnasta?
Yhdyskuntajätevesidirektiivi merkitsee pitkää muutosta, joka ulottuu puhdistusprosesseista verkostoihin, seurantaan, energiankäyttöön ja investointeihin. Hallituksen esitys antaa ensimmäiset kansalliset linjaukset, mutta suuri osa laitosten käytännön velvoitteista täsmentyy vasta toimeenpanon seuraavissa vaiheissa.
Tutustu myös Ympäristöministeriön 29.10. julkaisemaan tiedotteeseen: Hallitus esittää muutoksia jätevesien käsittelyn lainsäädäntöön - Ympäristöministeriö